Tukholmasta on selvitty, mutta matkaraporttia en jaksa vielä kirjoittaa - isi ja äiti on nyt hiukka väsyneitä ja niin on kyllä poikakin. Matkalla ajateltiin vaan, että pojan väsy varmaan johtui siitä matkasta ja että ollaan laivan tai kaupungin vilinässä koko ajan. Pikku-Ukko nukkui vähän huonosti, oli tavallista itkuisempi ja vaikeammin lohduteltavissa. Ja voihan se edelleenkin olla, että matkan rasitus on syynä kaikelle tuolle, tai sitten joku uusi taito - poika esimerkiksi oppi pomppimaan sylissä kuin pieni marakatti ja kaikki hyväntuuliset hetkensä hytkytti menemään ylös-alas-ylös-alas jommankumman sylissä. Söpöä ja ihan vähän raivostuttavaa jossain siinä 36 tunnin kohdalla.
Mutta kun eilen kotonakin poika oli ihan itkuinen ja minun silmiin jopa pikkuisen kipeän oloinen. Mutta kuumetta ei ollut ja flunssaoireetkin ovat kadonneet, eikä ilmavaivatkaan tuntuneet oikealta vaihtoehdolta tällä kertaa. Poika rauhoittui vain rinnalle, joten annoin sen imeä aina kun siltä tuntui. Hammasjuttujen luo ajatukset vinkkasi se, että poika alkoi itkeä aina tunkiessaan nyrkkiä suuhunsa. Annoin järsiä mun peukalontyveä kokeilumielessä ja itkuun päättyi sekin. Yritin kokeilla niitä ikeniä ja katsottiinkin niitä taskulampulla pienen nukahdettua, ja vaikka mitään ei näy niin ihan kuin oikea ykkösetuhammas tai sen kohta olisi vähäsen kohollaan. Mitään varsinaisia piikkejä ei siis tunnu, mutta ehkä joku toinen etuhammas on aloittanut matkansa kohti ulkoilmaa.
Säälittää pienen puolesta. Muistan itse vielä kuutosten puhkeamisen, grrrh. Koko leuka tuntui ihan väärältä ja oudosti turvonneelta, mutta sieltä jostain sisältäpäin. Kohtaa kuumotti ja siihen ihan sattui, varsinkin juuri ennen kuin itse hammas tuli esiin. Yleensä jonkun kulman esiintulo kertoi siitä, että homma alkoi helpottaa. Toivottavasti Pikku-Ukolle ei jää ihan niin paljon traumoja hampaista kuin meikäläiselle.
Mistä tulikin mieleeni, pitää varata taas aika hammastarkastukseen.
No, toivottavasti jos kyse on hampaasta, se älyää puhjeta nopeasti, kivuttomasti ja keskellä yötä. Kauankohan nuo hampaan puhkeamiset yleensä ottavat, jos kyse olisi siitä? Tajuan taas, miten vähän olen ottanut asioista selvää etukäteen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti