Pikku-Ukko 4kk!

Tekisi taas mieli aloittaa sillä, että vitsit kun aika on mennyt nopeasti ja voi miten Pikku-Ukko kasvaa. No niin kasvaakin, yli 8,5 kiloinen jässikkä jo (tarkat mitat vasta myöhemmin tällä viikolla neuvolasta). Alkaa olla vähän vaikea hahmottaa, mitä kaikkea tarkalleen ottaen on juuri viimeisen kuukauden aikana tapahtunut, kun montaa juttua on seurannut pidemmän aikaa ja on hankala sanoa, mikä on alkanut mitenkin. Mutta yritän muistella, onhan näitä toivottavasti hauska lukea myöhemmin ja tajuta, että niin tuotakin tapahtui kun se oli niin pieni.

Eli missä mennään:

• Yöunet olleet koko kuukauden ihan kaoottisia, päiväunet katosivat samoin
• Kiihkein kasvuvaihe jo lopuillaan, uusia taitoja putkahtanut koko ajan. Vaatteissa 68 on aika hyvä, osaa 74 vaatteista on jo kaiveltu esille täydentämään
• Motorinen kehitys keskittynyt varsinkin käsien yhteistoiminnan kehittämiseen
• Nyt pystytään leikkimään jo hetki mahallaankin maaten ennen kuin hermo menee ja kaikenlaiset lelut kiinnostavat jo ihan uudella tavalla. Rapisevat kirjat ovat IN.
• Käännytty on molempiin suuntiin pari kertaa, mutta ei nähtävää kiinnostusta toistaa sitä kovinkaan usein
• Sensijaan kaikki pystyssä ja jaloilla tapahtuvat jutut ovat siistejä, kuten pomppiminen ja makuultaan käsistä auttamalla ensin istumaan ja siitä seisomaan nousu (bravuuri on alkaa jäystää sitä tukevaa kättä heti sen jälkeen jaloilla samaan aikaan vaarallisesti huojuen...)
• Luultiin kärttyisyydestä, että hampaita olisi tulossa, mutta ei ole kuulunut. Kuolaa sensijaan tulee jatkuvalla syötöllä
• Niin tulee hymyjä ja nauruakin - eka kunnon nauru saatiin eilen ja se oli sekä kova että ihana!! Sekä aina välillä muistaessaan jotain ääntelyäkin, vaikka tämä selvästi antoi vähän tietä sille motoriselle kehitykselle 
• Kakka muuttui takaisin normaaliksi, mutta ilmavaivat jäivät
• Virikkeitä tarvitaan edelleen ihan valtavasti, mutta maailmaan suhtaudutaan jo ihan pienellä varauksella. Esimerkiksi kauppakeskuksessa on välillä kiva laittaa kuomua vähän suojaamaan, ettei ärsykkeitä tulisi ihan joka suunnasta ja uusia ihmisiä vähän katsotaan pidempään, ennen kuin hymyillään
• Isällä ja äidillä on jo helpompaa tulkita, mistä hädästä on kyse, vaikka temperamentti ei kyllä pojalta ole kadonnut minnekään. Väsyneitä ollaan, mutta ehdottomasti helpompaa yhdessäolo silti on (vaikka kärryttely ja autoilu näemmä saakin aikaan aika grandekriisejä)

Olikohan siinä ainakin jotain muistiin tästä ajasta? Niin no noiden lisäksi tietysti hiukset lähtevät ja posket eivät ole näemmä katoamassa vielä mihinkään, kynnet tuntuvat kasvavan aina yhdessä yössä (ja oikeesti, teroittaako se niitä jossain??) ja reidetkin vain paisuvat. Mutta ihana äidin ja isän oma pullukka tuo on ja ihan mieletöntä seurata kuinka nopeasti taitoja tulee vaan lisää. Tuntuu siltä, että niiden osalta kuukaudessa on tullut ihan huikeaa kehitystä, joten en malta odottaa mitä seuraava kuukausi tuo tullessaan!