Joku väsähdys tuli tämän elämä kuntoon -projektin kanssa tällä viikolla ja lisäksi oon useampaan otteeseen taas taiteillut pojan vatsaongelmien kanssa ja miettinyt omia syömisiäni - useinmiten valitettavan jälkijättöisesti, kuten viikolla vetämällä chilillä maustettua keittoa ja lauantaina popsimalla melkein koko pussin ruisnappeja juustolla.. Pikku-Ukko parka, sen äiti on idiootti. Kirosin itseäni eilen yöllä katkerasti kuunnellessani pojan itkuan, kun se heräsi noin joka viidestoista minuutti itkemään syömingeistä seuranneita ilmavaivoja.. Olisi meillä molemmilla ollut parempaakin tekemistä (niin kuin vaikka nyt nukkua) kuin kärsiä tyhmän ahminnan seurauksia. Vaikka olihan se ihan kivakin kölliä Jiin yövuoron ajan siinä sylikkäin sängyllä, äiti ja poika. Siis silloin kun pientä ei sattunut.
No jokatapauksessa näistä tapauksista sain toivottavasti vähän lisäkimmoketta parantaa seuraavalle viikolle tapojani, koska tuloksetkaan eivät ihan puhu puolestaan kolmosviikon osalta. Nimittäin viikon tuloksena on +0,5 kg. Ja siis kyllä, plussaa. Ylöspäin. Lisää. Painavampaa. Eli ekalla viikolla tehtyä hyvinalkanutta pudotusta on seurannut yksi nollaviikko ja yksi plussaviikko. Huisaa. Olo on superylpeä! Pidin kyllä edelleen Cocis ja suklaalakon ja söin niin paljon hedelmiä ja kuitua, että rautalisän aloituksesta huolimatta uskalsin jättää sen joka-aamuisen Levolacin pois ruokavaliosta (ihan yhtäkkiä, juuri niin kuin kieltävät purkin kyljessä tekemästä jos tuotetta on nauttinut pitkiä aikoja putkeen). Mökkireissulla Jii kylläkin osti mulle hamppa-aterian yhteydessä cocista juomaksi, mutta se maistui onneksi jo suuhun niin pahalta, että jätin sen yhden huikan jälkeen ja vedin autoon jäänyttä kivennäisvettä sen sijaan. Mutta viikon murheenkryyni on syömisten osalta ollutkin sitten jäätelö, jota on vedetty toffeen, suklaan, karpalon ja lakritsan makuisena ja enemmän kuin laki sallii. Ja kaveri teki eilen vielä siihen päälle kunnon Banoffee-piirakat. Joten ihan kamalan terveellisesti ei kyllä ole eletty, aina on ollut hyvä syy... Oon ollut: vieraisilla, väsynyt, surullinen, ahdistunut, iloinen ja kateellinen. Joku primitiivinen osa mua on sitä mieltä, että kaikkiin näihin tilanteisiin ja ongelmiin auttaa jos vetää navan ihan turvokselleen jäätelöä. Tai niitä hemmetin ruisnappeja.
Jotta tuloksia alkaisi edes joskus tulla, jäätelö jää nyt suklaan ja cociksen lisäksi myös täyskieltoon. Jos en kerran osaa käyttää sitä kohtuudella, niin odotellaan pari viikkoa ilman ja katsotaan voisiko sitten taas olla senkin kanssa ihan ihmisiksi.
Liikunta on edelleen ollut vähän liian vähäistä, vaikka koiralenkeillä ollaan käytykin. Valtaosan ajasta istun silti persiilläni tuijottamassa jotain videota samalla kun poika tylsistyy vieressä. Pikku-Ukko pikkasen hidastaa tämän osa-alueen kehitystä, koska sitkeästi kieltäytyy kaikista kantoliinoista ja -repuista (ilmeisesti koska on tylsää jos ei näe eteensä) ja useinmiten myös kärryttely on sen mielestä ihan arsesta (kaiketi pitkälti samoista syistä) ja se ei häpeile tätä mielipidettä huutaa vaikka koko naapuruston tiedoksi, jos niikseen tulee. Niinpä koitetaan harjoitella kävelyä ensi viikolla vähän pienemmissä pätkissä ja sisällä ainakin koitetaan aktiivisesti puuhata jotain lapsen kanssa ja jättää ne videot vähän vähemmälle, jos ei nimenomaan olla imettämässä.
Lihaskuntoa olen aloitellut vatsalankuilla ja punnerruksilla. Melkein itkettää, miten huonossa kunnossa sitä on. Pojan kehitys mahallaan pään kannattelussa tuntuu tapahtuvan valovuosia nopeammin kuin meikäläisen punnerrukset. Mutta sitkeästi koitamme jatkaa niitäkin. Muuten on vähän huono perustella pojalle, miksi tungen sen matolle nenälleen kun se sitä vihaa (varmaan just saman verran kuin minä niitä punnerruksia). Nyt voin sentään perustella, että treenaa äidin kanssa - tosin se ei tunnu pientä juuri lohduttavan ;)
Kaveri houkutteli vatsatanssikurssille, joka alkaa tänään. Aikamoista. Katsotaan, jos siitä saisi kimmoketta treenata vähän lisääkin. Ja Jii, ihana Jii, yrittää ehdottaa salaattia ruoaksi pizzan ja hampurilaisten sijaan. Onneksi on näitä tukiverkkoja. Kyllä se tästä taas seuraavaan viikkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti