sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Unikoulu, yö 4 - vähän takapakkia

Neljänteen yöhön lähtiessä tiesimme jo Jiin kanssa, että homma saattaisi mennä mutkikkaaksi - meillä nimittäin oli kaksi probleemia: poika ei ollut tehnyt lainkaan kakkoja päivällä ja kärsi ilmavaivoista muutenkin ja lisäksi tuttavaperheen luona kyläily teki pojan päiväunirytmille hallaa ja Pikku-Ukko nukahti ja ehti torkkua puolisen tuntia autossa puoli yhdeksän aikaan, ihan liian myöhään siis. Sovimme siis Jiin kanssa, että ei pidetä sitä minään kamalana ongelmana, jos tämä yö menee enempi puihin ja koska kipeää lasta ylipäätään ei ole järkevä unikouluttaa, pidetään poikaa enemmän sylissä kuin muina öinä ja katsotaan muutenkin tarpeen mukaan miten edetään.

Nukutus ei itseasiassa ollut paha, poika oli 20 minuuttia hereillä ennen kuin nukahti - vatsalleen. Huuto oli kovempaa kuin edellisenä yönä, muttei mitenkään kovin paha. Sain Pikku-Ukon käännettyä selälleen ja jäimme yrittämään mekin Jiin kanssa unta. Ei mennyt kuin 40 minuuttia, niin poika herää hirveällä raivolla. Onneksi Jii on tosi taitava ottamaan pojan "marakattiotteeseen" eli siihen käsivarren päälle roikkumaan niin, että vatsa saa vähän painetta ja kymmenen minuutin päästä kun poika pieraisi oikein kunnon setit niin huutokin loppui, Jii laittoi pojan sänkyyn ja tämä jatkoi uniaan ilman mitään ongelmia.

Herättiin koko perhe vasta yösyötölle, jonka jälkeen yritin röyhtäisyttää, mutta siinä onnistumatta. Poika nukahti silti (vatsalleen taas) melkein heti ja nukkui kolme ja puoli tuntia putkeen, josta heräsi taas tulipalohuutoon. Jii toisti marakattiotetta ja jotain ilmaa sieltä vatsasta taas tulikin, mutta kun edellisestä syötöstäkin oli jo aikaa (ja meitä vielä väsytti) niin päätimme seuraavasta rauhoittumisesta syöttää poika uudestaan - vaikka niin tehtiin edellisenäkin yönä ja jo silloin mietin, että onkohan se järkevää. Sillä kuitenkin saatiin vielä pari tuntia lisää uniaikaa koko perheelle.

Lähtöasetelmaan nähden siis meni ihan ookoosti, vaikka vähän levottomampi yö olikin kuin se edellinen. Mutta koska minäkin nukuin ihan ok yöllä, enkä kauheasti unettomana pyörinyt, kirjaan tämänkin plussan puolelle ja iloitsen! Nyt kun vaan saisi tuon pienen vatsan taas toimimaan, niin päästäisiin toivottavasti vielä sujuvampaan yöhön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti