Migreeni on taas tullut elämääni. Yritän ajatella sen niin, että se luultavasti liittyy jotenkin hormoneihin, koska se jäi silloin raskauden myötä pois ja on nyt vasta käynnistellyt taas itseään. Toivotaan.
Muuten eilinen vierähti sitten odotellessa yhden umpiolapsen kakkaa (viides päivä, taas), huolestuessa sen röyhtäilyistä ja oksennuksesta (joku ehkä kutsuisi sitä pulautukseksi, minä en osaa kun ei tuo ennen pulautellut) ja niistä ilmavaivoista. Onneksi tänään on se neuvolalääkäri, katsotaan mitä neuvoja ja diagnoosia sieltä saadaan. Pojan kummitäti (lääkäri) oli miettinyt, että sen voi olla ihan nälkäkin kun kiinteitä ollaan saatu/syöty rintamaidon lisäksi niin vähän ummetuksen ja ilmavaivojen vuoksi. Lääkäri-isäni kuunteli viikonloppuna Pikku-Ukon mahaa yhden yöllisen itkukohtauksen aikana ja totesi, että vatsan äänet olivat ihan normaalit, ettei siellä mitään sellaista tukosta ole. No, annoin sitten eilen pojalle illalla ja yöllä vastiketta ja loppui kyllä yöriehunta ja itku siihen. Mutta aamulla poika oli kasvoista ja raajoista jotenkin turvonnut, että olikohan sitten allergiaa vai pitääkö tässä vielä munuaisvaivojakin ruveta pelkäämään?
No, valmistaudun listalla sinne neuvolaan, toivottavasti lääkärillä on jotain hyviä ajatuksia tästä meidän tilanteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti