Rokotuksia taasen

Pikku-Ukko sai maanantaina taas rokotuksia: tehosteena kuutosrokotteen ja vähän laajemman meningokokin, ja koska edelleen ollaan tutkimuksen puolella niin otettiin myös verikoe, jolla varmistavat että vasta-aineet kehittyvät juuri niin kuin pitää. Jännitin itse vähäsen, että mitenköhän tuo lapsi nyt vanhempana reagoi näihin pistämisiin, mutta ihan turhaan huolehdin. Poika oli ihan supertsemppari, verikokeen otossa harmitti selvästi lähinnä se, että täti piti kättä paikoillaan (meillä oli kylläkin puudutelaastari, joka selvästi oli tehnyt taikojaan) ja itse rokottamisesta tuli sen pistämisen ajan pieni itku, joka loppui välittömästi piikin lähdettyä. Ja miten kivaa Pikku-Ukolla olikaan se 30 minuutin varoaika, joka piti vaan hengailla - ei suinkaan kivoilla leluilla leikkien vaan niitä käytäviä uudelleen ja uudelleen ees taas kävellen. Huippuhauskaa oli ja onneksi mitään kuumeita ei tällä kertaa jälkikäteenkään ole (ainakaan vielä) noussut, joten tämä kerta meni osastoon helposti ohi.