keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Ei, ei vieläkään olla jakauduttu, (anti)kiitosta kysymästä...

Eilen paloi käämi ihan totaalisti kaikkiin (varmasti hyvää tarkoittaviin) kyselijöihin. Liian paljon samalle päivälle. Ja varmaan tässäkin se, että itse niin toivoin, että jotain olisi tapahtunut, kun kerran toissayönä saatiin vähän esimakua niistä supistuksista. Mutta kun ei. Eilen oli yhtä pahoinvointikohtausta lukuunottamatta (joka todennäköisesti johtui vain siitä, etten syönyt aamupalaa kunnolla) koko päivä ihan normaalia oloa eikä yölläkään hiostavankuumaa oloa lukuunottamatta tapahtunut mitään. Ei sitten niin mitään.

Joten toivo ennen laskettua aikaa syntymisestä on täällä heitetty ja kaikille siitä kysyville irvistellään. Ettäs tiedätte. Menen nyt kuitenkin tänään uimaan, vaikka vähän mietin jaksamista sen osalta. Koitan päättää jo etukäteen, että jos ei tunnu hyvältä niin ei ole pakko uida sitä kilometriä, vaan voi tulla kotiin jo aiemmin. Eniten varmaan huolestuttaa se, että kun tätä valkovuotoa on ollut viimeisen kuukauden ajan aivan jäätävästi, niin entä jos vaan jotenkin tyhmänä missaan, missä vaiheessa siitä tuleekin lapsivettä ja aiheutan uimahallikeikoilla pysyvää vahinkoa infektion muodossa lapselle? Mistä sen sitten muka tietää? Toistaiseksi koostumus on aina tarkemmassa syynissä ollut ihan kunnon valkovuotoa, mutta kun vatsakin on jo niin pinkeänä, niin näen melkein joka yö unta siitä, että tyypiltä on loppunut lapsivesi jo ajat sitten.

Paitsi viime yönä näin unta siitä, että täällä mahassa asuikin kaksoset, joista toista ei vain oltu huomattu. Siksi mun maha on niin iso :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti