No ei niin helpot menkat

Riemuitsin vähän liian aikaisin niistä raskauden jälkeisistä tosi helpoista menkoista... Näemmä ne ekat oli vaan jotain käynnistelyä ja nyt kuukautta myöhemmin alkoi kunnon meininki. Verta tuntuu tulevan kainaloihin asti ja vaikka kipulääkettä en ole enää tarvinnutkaan, mikä on tosi hyvä, niin krampitkin tuntuvat nyt ihan eri tavalla kuin silloin viime kerralla. Perspektiivi on nyt vaan vähän eri, kun edelleen vertaa synnytyssupistuksiin - nämä helpottuvat vatsanalueen rentoutuksella ja hengityksellä aika kivasti :)

Suu on täynnä aftoja ja päätä huimaa. Tuumin itsekseni, että täytyy oikeasti aloittaa se raudan syöminen taas, jos tämä verenhukka on tätä tasoa. Ilmeisesti vieläkään ei ole kierto ihan kohdillaan, koska ennen raskautta mulla oli kierron pituus 21-24 päivää yleensä ja nyt oli jo 31 päivää - juuri sen verran, että melkein ehdin jo toivoa sitä positiivista tulosta. No ei pitänyt, tai jos jotain olikin, niin vain joku kemiallinen raskaus. Harmittaa kovasti, ettei nyt ekasta vielä tärpännyt, mutta minkäs teet. Ensi kierrossa uudelleen (tai tässä siis, kun eikö virallisesti menkat aina aloita sen seuraavan?).

Muuten keskitynkin lähinnä huomiseen työnaloitukseen. Vien Pikku-Ukon aamulla hoitoon ja siitä sitten töihin. Tosin mulla on kaksi harjoittelupäivää, kun pomot tulevat vasta keskiviikkona ja perehdytys pääsee kunnolla alkuun. Maanantai ja tiistai etsitään tietokonetta, istumapaikkaa ja kadonnutta muistia. Jännittää kovasti, mutta ihan hyvälläkin tavalla. Huomennahan sen näkee, miltä sitten oikeasti tuntuu, nyt sitä vaan arvailee vasta.