Meni viikko siitä, kun totesin, että uuden duunin vuoksi just nyt ei saisi tulla raskaaksi hetkeen, niin nythän ne menkat sitten poksahti päälle. Elämä on kyllä oikeasti mysteeri, ja vielä huvittava sellainen.
Olen järjettömän iloinen siitä, etten ole parin viime viikon aikana kuvitellut oireita, vaan oikeasti kierto on käynnistynyt, koska oikeasti: turvotus, makeanhimo (ja muut himot..), jäätävä valkovuoto ja tänään viimeiseksi aamulla aftat suussa olisivat muuten saaneet mut epäilemään, että oikeasti mun kropassa on joku vialla. Mutta kaikki onkin hyvin. Nyt vaan sitten pitäisi miettiä, että ottaako se raskautumisen riski, jolloin ei taas pääse hoitamaan sitä duuniprojektia loppuun vai yrittää pikkukakkosta siitä huolimatta - sen verran ainakin olen jo omista ja kavereiden kokemuksista oppinut, että uusi elämä ei todella ole mikään itsestäänselvyys..
Aion kuitenkin juhlistaa sitä (ehkä ainoaa) päivää, jolloin todella iloitsen siitä, että nyt ne alkoi! (Helppo juhlia, kun aftojen ja turvotuksen lisäksi ei ole (vielä) muita oireita - erityisinhokit ahdistus, masennus ja kivuliaat krampit kun loistavat vielä poissaolollaan.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti