torstai 1. toukokuuta 2014

Vappu päivystyksessä

Tää oli jo aattona, mutta kuitenkin. Osastoa "katastrofi iskee kun selkänsä kääntää" (tai sitten Huolimaton, Paska Äiti, en tiedä). Leikittiin jääkaappimagneeteilla ruokailun yhteydessä ja olin jättänyt yhden liian pienen magneetin siihen käsille. Vahdin kyllä tilannetta, kunnes ruokailu loppui ja aloin miettiä omaa safkaa. No, en sitten enää muistanut ottaa pois sitä pienintä ja eikö tuo imuroinut sen suuhunsa. Sain kyllä heti kaivettua sen suusta, mutta jotenkin se itse magneettiosa lähti irti ja Pikku-Ukko kai sit nielaisi sen, koskapa sitä ei löytynyt mistään.

Vedin ihan sairaan paniikin päälle, vaikka poika oli onneksi aivan rauhallinen. Yritin oksennuttaa kerran, mutta kun se ei tullut päätin jättää yritykset siihen, se magneettiosa kun oli suorakaiteen muotoinen ja ajattelin, että jos se viiltäisi ruokatorvea tai jotain. Soitin sinne terveysneuvontaan ja lähettivät terveyskeskukseen. Hälytin Jiin maailmalta kotio ja pakkasin samalla pojan matkaan. Jotain julkisesta terveydenhuollosta musta kertoo se, että vaikka terveyskeskukseen mentäessä palveltiin numeroa 62 ja me saatiin nro 63 niin kesti tasan tunti, että päästiin lääkärille asti. No, sairaanhoitaja toki nähtiin ennen sitä, ihan käsittämättömän tympeä ja tyly tapaus. Ymmärrän, että ehkä vituttaa, kun haluais jo vapun viettoon ja idiootit vanhemmat antaa lapsensa imuroida jotain magneetteja, mutta silti vois olla ainakin peruskohtelias.

Pikku-Ukko oli koko ajan ihan cool ja hyvävointinen, jopa nauravainen. Vähän alkoi väsyä kun päikkäriaika oli ja meni, mutta tsemppasi silti tosi hyvin. Lääkäri katsoi pojan kurkun, totesi ettei ole ainakaan mitään haavoja eikä vaikuta siltä, että olisi jäänyt ruokatorveen. Konsultoituaan päivystävää lastenkirurgia totesi, että jäädään seuraamaan, yleensä tulevat läpi ihan itsestään. Niin että nyt sitten vaan odotellaan, että peräpäässä kilahtaa. Maanantaina on kontrolli, eli jos ei ole siihen mennessä tullut tai tulee jotain oireita, niin pitää viedä sitten lastenpäivystykseen röntgeniin. Pojalla on muutenkin ollut tässä ummetusta, joten ahdistaa. Nuo vierasesineet liikkuvat ymmärrettävästi vielä hitaammin suolistossa kuin uloste, joten voin vaan toivoa, että tuolta tulisi nyt se kakka ja sen mukana, satuttamatta myös se hiton magneetti. Jos ei, niin sitten pitää nukuttaa ja onkia muuten ulos. Niin että tulisi vain itsestään, please.

Harmittaa ihan vietävästi, että juuri sillä hetkellä kun en katsonut, kävi näin. Ja että se magneetti meni rikkoutumaan. Jii on ollut tosi ymmärtäväinen, mietin että olisinkohan itse ollut jos tupeksijana olisi ollut Jii. Onneksi Pikku-Ukko on voinut ihan normaalisti koko ajan, ehkä vähän huonommin syönyt tänään tosin. Kun nyt vaan se suoli toimisi.

Kaveri lohkaisi, että nythän teillä on puoleensavetävä poika. Tulee mieleen sata muutakin magneettiaiheista vitsiä, mutta kerron niitä sitten jos tää päättyy hyvin. Hauskaa sinänsä, että minäkin olen lapsena onnistunut nielemään Fortunan kuulan, se tosin oli pyöreä ja lasinen, kulki varmaan helpommin suolissa kuin se magneetti. Mutta sukuvika siis, tämä väärien juttujen syöminen.

Tälle viikonlopulle siis vain yksi toive: Tule ulos, kiltti magneetti!

2 kommenttia:

  1. Ei vappu mennyt tyttären 1v pojallakaan ihan ilman kommelluksia.Kaatui,leuka kolahti patteriin.Vekkihän siihen tuli ja yksi tikki ommeltava:(
    Kyllä pienille sattuu ja tapahtuu vaikka kuinka yrittää valvoa.
    Pidetään peukkuja että magneetti löytää tiensä ulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjasti tsemppiä sinne teidän pienelle! Ja ei, aina ei voi valvoa, pitää vaan tehdä parhaansa ja sitten luottaa siihen, ettei kävisi (ainakaan kovin pahasti). Onneksi täällä ainakin on apu lähellä.

      Poista