Kun kolmekymppinen insinööri yhtäkkiä löytää itsensä äitiyslomalta, se ei ole ihan helppoa kohdata se. Ei täällä mikään ekomutsi asu eikä talousihme varsinkaan, mutta kokonaan uudenlaisen arjen keskellä sitä huomaa itsekin muuttuneensa ja pohtivansa aivan erilaisia juttuja kuin ennen. Niinkuin nyt kakkavaippoja, lastentarvikkeisiin käytettyä rahanmenoa ja yllättäen myös parempia tapoja selvitä taloudenpidosta. Ja sitä tärkeintä tietysti, miten olla omalle lapselleen hyvä äiti?
maanantai 5. toukokuuta 2014
Helpotuksen huokaus
No se magneetti sitten löytyi, onneksi lapsen ulkopuolelta. Pikku-Ukko oli ilmeisesti ennen kuin tunki muun osan magneettia suuhunsa iskenyt sen magneettiosan kivasti piiloon astianpesukoneen etupaneelin taakse alakautta. Ajattelin, että kun istuin siinä keittiön lattialla niin mietin vielä kerran, mihin se olisi voinut mennä. Katsoin isojen magneettien alta, etsin jääkaapin ja muiden kaappien alta ja sitten käsi kuin itsestään liukui sinne astianpesukoneen paneelin taakse ja kas, siellä se oli, taimmaisessa nurkassa. Silti, mikä helpotus! Magneetti näytti nimittäin livenä vielä teräväreunaisemmalta kuin olin kuvitellut joten ihan hyvä, ettei se matkannut pojan läpi, veikkaan että viimeistään takapuolessa se olisi tehnyt tosi kipeää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti