Ihan vastahan koin tulleeni höynäytetyksi kun Tuttaa valmistettiinkin Bangladeshissa. No, tänään oli sitten tämä juttu, joka paljasti mulle vihdoin, etten enää osta myöskään Vaasan leipiä, Arlan raejuustoa, Atrian tai HK:n pekonia saati Raision Prosessoituja Elovenoja. Samaan aikaan jutun kanssa oli Iltsussa Atrian mainos, jossa Atria kovaan ääneen kertoo, että liha voidaan jäljittää tilatarkkuudella. No ihan kiva, mutta jos sama liha pitää heti sen jälkeen rontata Ruotsiin prosessoitavaksi ja sitten taas takaisin niin ei kiitos, sanoo meidän perhe (tai ainakin sen ostopäättäjä).
Alan olemaan kohtapuoliin sitä mieltä, että se ostolakko laajenee kohta prosessoituihin elintarvikkeisiin, jos ei kaupasta ostettuun "kotimaiseenkaan" voi enää luottaa. No, samaan hengenvetoon kerron, että aion kuluttaa taas kolme pistettä ostokiintiöstä, nyt lasten pyöräistuimeen. Mietin kierrätettyä, mutta sitten jotenkin turvallisuus ajoi kuitenkin ohi ja päädyin, että ihan uusi tulee, käytetään sitä sitten vaikka useammalla meidän lapsella peräkkäin, jos niitä tulee.
Se, mikä ahdistaa älyttömästi on Pikku-Ukon lähenevä 1-vuotispäivä. Kaikki kysyvät mitä tuolle voi tuoda lahjaksi. Korkeaselkäisen potan ja värikynien jälkeen en ole ihan varma, että tarvitaan just nyt mitään ja oon niin mielikuvitukseton, etten yhtään osaa kuvitella, mitä me tarvittaisiin vaikka puolen vuoden päästä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti