Vähän hämmentyneet on fiilikset. Tein itse itselleni aamupalan, ostin kukat ja skumpat (ja proteiinipatukan välipalanamiksi, on sallittu dieetin puitteissa), keitin teet, laitoin päivällisen uuniin, pyykinpesukoneen käyntiin, tyhjensin tiskit, pesin kahdesti Pikku-Ukon perän (yksi ummetusjakso taas selätetty, jee!). Syödessäni sitä aamupalaa juuri äsken totesin, että vaikka Jii ei olekaan tänään kotona (soitti kyllä, kiltti poika, tien päältä), niin minä ansaitsen kyllä ne juhlat ja otin pojasta ihania kuvia sen ostamani kukkapuketin kera. Hyviä tuli.
Ja mietin, että tätähän se äitiys myös välillä on, sitä arkipuurtamista silloinkin kun on juhlapäivä. Ja sain minä maailman ihanimman hymyn aamulahjana pojalta, sellaisen vastaheränneen ipanan iloa täynnä olevan. Ei huono päivä ollenkaan. Kohta kun tuo pesukone lopettaa niin päästään vähän hiekkalaatikkoilemaan ja katsotaan miten se päivä sitten siitä lähtee kehittymään. Ehkä teenkin radikaalin peliliikkeen ja lähden juhlistamaan anoppia ja sen äitiyttä ja isoäitiyttä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti