Johan sitä vasenta yläkakkosta tosiaan se pari kuukautta tuijotettiin ikenen läpi ja koko ajan hoettiin, että kyllä sen täytyy ihan just puhjeta. Hah. Mutta yllätysliikkeen sekin oli tehnyt, koska isänpäivähumussa huomattiin vain, että yhtäkkiä Pikku-Ukko ei haluakaan purra mitään kovaa. Tänään kun kurkittiin suuhun, huomattiin että vihdoin ja viimein oli se kahdeksainenkin tullut ikenen läpi! Ja ilmeisesti jo viikonlopun aikan siis, koska ien oli ehtinyt vähän vetäytyä siitä jo ja itse hammas näytti siltä kuin olisi olla möllöttänyt siinä jo vaikka kuinka kauan (mutta ei vaan ollut, koska viimeksi perjantaina se vielä ilkkui piilosta).
Katsotaan, jos se syöminenkin tässä taas helpottuisi kun on taas vähän lisää puruvoimaa suussa. Vaikka kyllä nyt pullottaa jo ne poskihampaatkin oikealta puolelta, joten saas nähdä. Aika hidas operaatio meillä tämä hampaiden ilmaantuminen, mutta ehkä hyvää vaan kannattaa odottaa?
Kun kolmekymppinen insinööri yhtäkkiä löytää itsensä äitiyslomalta, se ei ole ihan helppoa kohdata se. Ei täällä mikään ekomutsi asu eikä talousihme varsinkaan, mutta kokonaan uudenlaisen arjen keskellä sitä huomaa itsekin muuttuneensa ja pohtivansa aivan erilaisia juttuja kuin ennen. Niinkuin nyt kakkavaippoja, lastentarvikkeisiin käytettyä rahanmenoa ja yllättäen myös parempia tapoja selvitä taloudenpidosta. Ja sitä tärkeintä tietysti, miten olla omalle lapselleen hyvä äiti?
tiistai 11. marraskuuta 2014
No vihdoin se kahdeksaskin hammas
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti