No me ollaan kyylätty henkeä pidätellen yläkakkosta vasemmalla puolella, kun se on jo pullottanut valkoisena ikenen läpi ainakin kaksi kuukautta jo. Pikku-Ukolla on nyt viikonloppuna ollut vatsavaivoja, huonohkoja öitä ja eilisen päikkärit meni ihan totaaliplörinäksi, lapsi nukahti kyllä mutta heräsi huutoitkulla neljännestunnin päästä ja osoitteli suutaan, kun yritettiin kysyä sattuuko johonkin.
Minä sitten menin tihrustelemaan suuta ja todellakaan ei vielä ollut kyseessä se vasemmanpuolen yläkakkonen niin kuin olisi voinut luulla. Ei, vasurin alakakkonen oli ihan ilman mitään varotusta päättänyt tunkea itsensä läpi ikenestä ja railon läpi pisti esiin rivi valkoisia nystyjä. Seitsemäs hammas siinä siis.
Pakko kyllä todeta, että ei näissä hammasasioissa ole mitään logiikkaa. Toisilla samanikäisillä on jo suu täynnä hampaita, meillä juhlitaan tätä seiskaa vaikka tuntuu siltä että puolen vuoden iästä on niitä oireiltu. Ylähampaiden laskeutumista on voinut seurailla selvästi, ne suoremmat alahampaat vaan ilmaantuvat. Seuraavaksi saadaan ehkä vähän poskihampaita, ainakin ne pullottavat alhaalla jo ihan komeasti. En enää edes yritä ennustaa kuinka käy, kunhan totean. Helpotus nyt, että saatiin tuo ulos, koska suun aristusta on ollut viime aikoina nähtävissä tosi paljon. Ehkä vielä joskus se yläkakkonenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti