Ollaan päästy siihen kohtaan toisen lapsen toivomisessa ja yrityksessä, että skipataan nyt sitten tämä kierto. Olihan se jo mitä, viides, varsinainen kuukautiskierto edellisen raskauden jälkeen, mutta ajatuksen tasolla tietysti toiveita on sieltä vuodenvaihteesta asti ollut mukana. No, eilen kai sitten oli ovulaatio, mutta ihan kertakaikkiaan ei vaan millään tasolla kiinnostanut tarpeeksi. Haluttiin mökille ja Jii vielä sukunsa mökille, jonka huussi+saunapesu -fasiliteetteihin minä taas kerran virtsatietulehduksen juuri läpikäyneenä en halunnut lähteä. Joten ihan sama mikä ovulaatio, tämä viikonloppu ollaan eri osoitteissa.
Jos nyt haluaa elätellä toiveita, niin pitää ihan todella uskoa siihen, että siittiöt elävät tuolla sisällä todella todella pitkään. On sekin kai joku toivo, todistetustihan ne kai ovat joskus viikonkin eläneet ja vielä hoitaneet homman kotiin, mutta melko epätoivoinen saa kai olla jos tuohon luottaa. Joten henkisesti merkkaan tämän kierron menetetyksi. Ehkä ihan huojentavaakin olla kyttäämättä sitä omaa oloaan hetkeen. Ja plussaa on se, että jos mun kiertoni on taas vain sen 3 viikkoa tai sinnepäin, niin eipä tarvitse ihan kauaa odotella sitä seuraavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti