Käytiin kaverin kanssa tänään pyörähtämässä Lapsimessut läpi ja siellä kyllä oli ihan kaikkea, ahdistukseen asti. Etukäteen en oikein tiennyt mitä odottaa, minä kun en ole millään lailla sellainen "pengo tästä" -yhteensopiva tyyppi eli vaatekuosien ja tarjouslappujen paljous saa useinmiten aikaan vain ahdistusta eikä siis suinkaan kiihkeää innostusta.
Onneksi siellä oli tosi paljon kaikkea muutakin, lähinnä etsittiin hyödyllistä tietoa lähiruoasta (siitä mistä sitä nyt oikeasti saa..), erilaisten välipalojen sokeripitoisuuksista (ihan törkeätä paljonko esim. lapsillekin markkinoidut jogurtit sitä sisältää), uusista hampaidenhoitojutuista, miten ryhtyä tukikummiksi jne. Ja selvisi mulle vihdoin, että miksen normielämässä törmää niihin kaikkiin mysteerisiin lastenvaatemerkkeihin, joista kaikki mammat tuntuu vauhkoovan, nehän on jostain ystävämyynneistä hommattuja tai sitten (ilmeisesti) messukojuilta verissäpäin metsästettyjä. Mulla iski juuri messukierroksen vaate-kohdassa se ahdistuspahdistus, enkä sitten yhden yhtä riepua saanut valittua kun kaikki kuosit heitti sahalaitaa silmissä, mutta muuten kyllä oli oikein onnistunut reissu. Kamalan pieniäkin lapsia oli toisilla mukana, me jätettiin omamme miesten hellään hoitoon ja oli ainakin meidän mielestä ihan hyvä ratkaisu, varmaan joskus sitten 3-5 ikävuoden kohdalla lapsikin kannattaa ottaa mukaan, koska sen ikäiselle todella olisi ollut kaikkea kivaa tekemistä.
Mentiin vielä lopuksi kaffelle rentoutumaan kaiken hulinan jälkeen ja saatiin puristettua oikein uusi bisnesideakin suunnitteluun, joten ei ollut hukkareissu miltään osin - ainakin sopivaa puuhaa tähän ennen kuin työt oikeasti alkavat. Ja ihanaa olla näin innostunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti