Pikku-Ukko on nyt hiukan reilun kuukauden ollut päiväkodissa ja täytyy kyllä sanoa, että olen positiivisesti yllättynyt. Ryhmässä on ollut tosi kivoja hoitajia ja vaikka lapsimäärä onkin isompi kuin alunperin meille puhuttiin (12 lasta, joulun alla puhuttiin yhdeksästä), niin hoitajiakin on vuorossa siis neljä.
Lapsi on mennyt ihan iloisena tarhaan niinä aamuina kun rutiini toimii ja Isi vie. Meidän tarhalla on isot ikkunat, joista näkee siihen leikkitilaan ja on ollut ihana huomata, että myös silloin kun hakee Pikku-Ukko on poikkeuksetta ollut iloisen ja reippaan oloinen ja täydessä leikin tiimellyksessä. Hoitajilta tulee myös palautetta siitä, että Pikku-Ukko on päivät todella aurinkoinen, helposti hoidettavissa ja innostuu mukaan touhuihin. Siinä lapsi on tullut isäänsä, että nauttii sosiaalisista kontakteista selvästi enemmän kuin minä :)
Selvästi helpommin kävi myös tämä päiväkotiin siirtyminen kuin alunperin se viime syksyn hoitoonmeno. Oli varmaan sekin, että Jii hoiti lomillaan koko aloitusrumban ja ehdittiin ja voitiin tehdä todella pehmeä lasku kolmen viikon aikana. Ja nyt kun Jii on taas vuorotöissä niin sovittiin, että neljä arkivapaata kuussa Jii hoitaa Pikku-Ukkoa jatkossakin kotona. Ihanaa! Minullakin on sen verran pysyneet työajat lapasessa, että olen usein voinut hakea lapsen tarhasta jo siinä kolmen aikaan. Se onkin oikeastaan yksi niistä ainoista ihmetyksenaiheista, eli vaikka nuokin ryhmät ovat (teoriassa) viiteen, niin puoli kolmelta puoli ryhmästä on jo haettu ja jos tulet neljän jälkeen niin haet lapsesi viimeisenä. Onneksi yhdistävät kaksi pienten ryhmää loppuiltapäiväksi, nimittäin sen toisen alle 3-v ryhmän lapset haetaan pääsääntöisesti vasta neljän kieppeillä/jälkeen. Mysteeri.
Ainoat jutut, mistä on negatiivista sanottavaa on se, että toistuvasti kun haen lapsen, niin sillä on jotkut soseet naamassa tai nenä pyyhkimättä. Ja ihan selvästi valvova hoitaja on sen huomannut, koska kun lapsi minulle sanoo "kökkö" ja osoittaa nenäänsä ja pyyhin sen pois, niin hoitaja vaan toteaa, että ai niin sillä olikin nenä niistämättä. Mikä olisi ihan fine, jos se ei tapahtuisi ns. joka päivä. En vaan tajua. Toinen mikä harmittaa, on se että osalla hoitajista tippuu hanskat kolmelta ulosmenon jälkeen. Vaikka pihalla tosiaan olisi enää omasta ryhmästä yksi lapsi voisi silti katsoa, että jotain aktiviteettiä sille koittaa kehittää, kun ei nuo alle 2-vuotiaat vielä ulkoleikeissä yksin niin kovin innovatiivisia ole. Keinutkin laitetaan pois käytöstä silloin.
Nuo viimeiset harmittavat, kovastikin, varsinkin niinä päivinä, jolloin työn vuoksi pääsen hakemaan vasta neljän maissa. Mulla on sellainen mielikuva siitä, miten lapsi istuu kolmen jälkeen vain yksin pulkassa tyhjällä pihalla ja eri ryhmien hoitajat keskustelevat vain . En oikeasti usko siihen, mutta silti on vähän kieli vyön alla, että pääsisi mahdollisimman aikaisin hakemaan. Ja se on sääli sinällään, koska kuten sanottua, muuten minusta tuolla on tosi kiva meininki, lasta kunnioitetaan ja aktiviteettejä keksitään. Vasta siinä vaiheessa kun se viimeinen hoitaja on paikalla yksin, meno passivoituu. Ehkä se on luonnollista, onhan tuo järjettömän rankka duuni ja päivä varmaan veisi mehut itse kustakin.
Mutta niin, yleisesti ottaen silti menee ihan kivasti hoidon suhteen. Mietin silti, että jos tämä raskaus nyt jatkuisi kuten toivon, niin tekisi mieli jäädä lomilta kuukaudeksi hoitovapaalle ennen äitiysloman alkua. Tarkoitushan oli jäädä sitten Pikku-Ukonkin kanssa kotiin. Mutta ei mennä nyt vielä asioiden edelleen, vaan yritetään pitää katse tässä päivässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti