Onko ihanampaa päivää kuin se, jolloin oma lapsi oppii kukkuu-leikin ja nauraa kikattaa sille puoli tuntia muuten aika mäntin päivän jälkeen? Eilen tuntui ainakin mahtavalta ja jouluiselta siinä vaiheessa, kun tajuaa että lapsi odottaa jo ihan hengitys kiihtyen siinä, että käsi otetaan silmiltä ja joku sanoo kukkuu (tai meillä toimi jostain syystä peek-a-boo vielä paremmin). Suloista! Taas tuli sellainen olo, että vähän lähemmäksi päästiin ja ymmärrettiin toisiamme, kun koko perhe siinä hihkuu ja nauraa yhdessä.
Ja nyt viettämään anoppilaan esijoulua tai joulu Ykköstä, kuten mies sanoo ;) Oli miten oli, iloista jouluaatonaattoa ja onnen hetkiä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti