Junamatka ja ryhmäneuvola

Juteltiin pojan oksennuksista vielä lääkärin kanssa ja koska arvelu episodin syistä kallistui enemmän sinne allergia (kaura, luumu, tapioka) tai pilalle menneeseen luumusoseeseen (saattoi olla auki lämpimässä pidempään kuin pitäisi...) uskallettiin lähteä eilen siis junalla Tampereelta Espooseen ja vielä neuvolaankin (tosin pesin hysteerisesti käsiä ja katsoin, ettei poika koskenut mihinkään mihin muut lapset voisivat koskea ilman sitä poisheitettävää paperia).

Täytyy sanoa, että niin paljon kuin VR muissa asioissa sössii, niin lastenrattaiden ja puolivuotiaan kanssa kulkeminen meni tosi kivasti ja sujuvasti. IC-juna on niin matalalattiainen, ettei tarvinut edes pyytää apua missään kohti ja erikseen asiakaspalvelusta neuvoivat, että se lastenvaunupaikka on sitten vaunussa 3. Aamuruuhkan jälkeen junassa ei edes ollut juuri ketään, joten saatiin istua just missä tykättiin ja just niin leveästi kuin oli tarpeen, eikä tarvinut jonotella hoitohuoneeseen/vessankaan vaipanvaihtoa varten. Matka meni mukavasti pojan nukkuessa Riihimäelle asti ja siitä eteenpäin Pikku-Ukon hiplatessa niitä käsinojien radionappeja ja ihastellessa heijastustaan ikkunasta.

Puolivuotisneuvola oli meillä sellainen ryhmäneuvola, paikalla oli viisi äitiä puolivuotiaittensa kanssa ja sellaiset 40 minuuttia juteltiin ensin yhdessä syömisistä, nukkumisista ja liikkumisista sekä muista asioista. Pikku-Ukko näkyi olevan tukevasti porukan keskitasoa vähän joka jutussa - paitsi nukkumisessa, joka toisilla sujui erittäin hyvin jo, melkein täysiä öitä. No, mekin Jiin kanssa aletaan tehdä kunnolla hommia sen eteen tammikuussa, jahka päästään joulunpyhistä yli ja ollaan taas normaalielämässä. Hyvä vinkki tuli yhdeltä toiselta äidiltä, joka sanoi että heillä oli nukkumisiin jo auttanut se, että lapsi oli laitettu eri huoneeseen nukkumaan - tämä oli rauhoittanut öitä ihan välittömästi. Meillähän on huikeat 2 huonetta ja keittiö, joten ei varmaan onnistu, mutta mietin saisiko tuota pinnasänkyä vähän kauemmas meidän sängystä. Tai kai tuohon nukkumiseen muitakin hyviä konsteja on. Neuvolantäti puhui unikoulusta, mutta kehoitti aloittelemaan vasta kun lapsi saa (tai pystyy syömään) kunnon iltapuuron, että varmasti tietää ettei se nälkäänsä siellä huuda.

Lopuksi tehtiin vielä normimittaukset ja poika sai influenssarokotuksen, kun se 6kk tuli täyteen. Mietin etukäteen, että olisi riittänyt se, että mut ja Jii on rokotettu, mutta kun tuo on yskinyt koko syksyn, niin päätin kuitenkin sen ottaa. Onneksi ainakaan vielä ei tullut rokotteesta mitään oireita, pistoskohdan punoituskin laski nopeasti toisin kuin mulla.

Kasvun osalta ollaan hidastettu tahtia oikein kunnolla ja päästään kasvukontrolliin, vaikkakin avoneuvolassa vaan - isohan tuo on edelleen ja periaatteessa rintaruokituilla tulee se notkahdus usein juuri tässä, mutta pituuskasvu hyytyi ollen sentin ja painoakin tuli vain puolisen kiloa lisää, ihan ei mennyt se kymmenen kiloa rikki. Kyllä me niitä kiinteitä tarvitaan selvästi jo, vaikka imetän kaikki yöt läpeensä, ei pojalle ihan riitä energia kunnolla. No, jahka saadaan uudelleen kokeilla luumut ja kaurat sun muut, niin päästään kunnolla syöttelemään ja treenaamaan. Tai sitten pitää antaa Jiille uusi nakki - isän ja pojan syömätreenit ;)