Lapsi pyörii mahassa villisti akselinsa ympäri edelleen. Jos joudun yliaikaiskontrolliin, pyydän katsomaan monellako loopilla napanuora on pään ympärillä. Selkä on kipeä, lapsi tai joku muu painaa hermoa ja halvaannuttava kipu iskee istumisen, seisomisen tai pidemmän kävelyn jälkeen keskiselästä pakaraan juilien. Hermo menee. Onneksi tämä ei ole ensimmäinen (loppuraskaus) ja onneksi nyt ei ole hellekelit niin kuin viimeksi.
Silti, vaikka tämä onkin jo tuttua, on vaikea käsitellä pettymyksen tunteita kun hetken aikaa käynnissä ollut supistelu laantuukin. Tai kun lapsi kääntyy sadatta kertaa taas selkä oikealle (eli väärään, synnytystä hidastavaan tarjontaan). Viikonloppuna käytiin anoppilassa lauantaisaunassa ja kappas kun supistikin sen jälkeen, epäsäännöllisesti eikä kovin kipeästi, mutta supistipa nyt kuitenkin. Vaan se loppui sunnuntai-iltaan kuin seinään. Käytiin eilen uudestaan saunassa, lopputuloksena puhtaat nolla supistusta. Olisi nyt näen vuoksi edes pari tullut...
Tavallaan olen iloinenkin, ettei tullut, Pikku-Ukko on jatkanut kevään infektiokierrettä ja rohisee urakalla (ei kuumetta ja pirteä on, mutta silti olisi ehkä ikävää tuoda vastasyntynyt kotiin siten). Mutta silti mielessä hiipii jo se uusi käynnistys ja se kyllä ahdistaa ei-ihan-vähän. Neuvolan täti koitti lohduttaa, että pitkään mahassa viipyvä esikoinen kyllä tuppaa indikoimaan, että seuraavatkin siellä pidepään viihtyvät. Vaan kun nyt on oireistoon ihan loppumetreillä iskenyt turvotus (leukaperät ja kädet, sormus ei enää mene) ja paino nousee taas kohisten (viime 2 vkon seurantavälillä +2kg...), niin kyllä jurppii jokainen odotuspäivä. No, kakkonen on ilmeisesti isoveljeään hiukan pienempi, mikä tietysti synnytystä ajatellen on ihan mukava juttu, toivon vaan että olisi kuitenkin yhtä jäntevä, niin arki sujuisi helpommin.
Onneksi Pikku-Ukko on tarjonnut kehittyvällä huumorillaan vaikka mitä ihanaa tilannetta eteen niin, että äidillä on ollut muuta mietittävää. To Do-listakin on kaventunut ja raivaus edennyt, meidän sauna, kellarikomero ja parveke ovat järjestyksessä, tavaraa on viety pois ja tiedän jo missä kaikki tavarat suurinpiirtein huushollissa sijaitsevat. Päivä kerrallaan siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti