Pieniä mutkia hoitokuvioissa...

Pää on aivan täynnä kaikkea ristiriitaista, harmittaa, olen surullinen ja iloinen yhtä aikaa. 

Pikku-Ukon hoito rullaa nyt parin viikon kokemuksella paljon sujuvammin. Lähtö on vaikea ja poika ihan selvästi reagoi siihen, koska yrittää nyt karata ovesta ja kiipeillä portaissa siinä missä ennen meni suoraan asuntoon leikkimään. Sanon silti reilusti aina moit ja että äiti rakastaa kovasti ja tulee sitten kolmelta hakemaan. Pari kertaa on tullut nyt itkua, mutta kuulemma se on loppunut jo ennen kuin mun hissi on päässyt alakertaan. Itse olen päässyt nyt kuitenkin paremmin jo tähän hoitojuttuun sisälle ja alkanut hyväksymään, että näin tämä sitten tässä menee.

Vaan kun hoitotäti eli hyvä ystäväni ilmoitti tänään, että on tehnyt positiivisen raskaustestin. Ja oikeasti olen iloinen heidän puolestaan, tiesin kyllä yrityksestä ja lapsi on kovin toivottu. Ja sitten samaan aikaan suren sitä, että nyt meni vaikeaksi tämä hoitokuvio, kun tammikuun jälkeen pitää sitten miettiä nämäkin uusiksi. Ja että juuri kun oltiin käytetty ihan älytön määrä aikaa ja vaivaa kaiken työsuhteisen hoidon järjestämiseen, niin tulee taas muutos. Ja että mitä me tehdään sitten tammikuun jälkeen? Olen edelleen sitä mieltä, että päiväkotiin poika on aika pieni, vaikka onkin tuommoinen sosiaalinen tapaus. Mutta mitä sitten? Huonoimmassa tapauksessa mies on taas työtön, jolloin asia ratkeaa (hetkeksi itsestään), toisena vaihtoehtona se, että minä jään kotiin. 

Ahdistaa tämän ajoituskin juuri ennen töihin menoa, vaikka arvostan samalla sitä, että sain kuulla tästä heti. Koin vaan, että ihan jo siinä pelkässä töihin menossakin ja ylipäätään tämän hoidon aloittamisessa olisi ollut ihan kylliksi käsittelemistä, ilman tätäkin. Epätoivoissani tein jopa oman raskaustestin, että josko olisi sieltä tullut "helppo" vastaus tähän kaikkeen - no eipä tullut. Menkkojakaan ei tosin ole kuulunut, mikä taitaa tarkoittaa sitä kaikkein huonointa vaihtoehtoa, eli että hormonit eivät sitten ole kunnolla käynnistyneet vieläkään, vaikka ne yhdet menkat jo tulikin. Hitto.

Nyt keskityn hengittämiseen ja siihen, että syksyksi kaikki pitäisi olla vielä ok ja niin kuin on suunniteltu. Katsellaan sitä kevättä sitten kun energiaa riittää vähän enemmän sinnekin. 

Nyt menen siivoamaan, pitää saada mieli irti tästä loopista kokonaan.